keskiviikko 4. marraskuuta 2009

Mendozassa toipumista


Lopulta saatiin aikaiseksi pistaa pystyyn se etukateen paljon hehkutettu blogi. Olemme nyt olleet nyt jo noin kymmenen paivaa tien paalla. Vastaavaa huimaa paivitystahtia sopii odottaa siis jatkossakin.

Olemme Sanna ja Matti, kolmatta vuotta viestintaa Helsingin Yliopistossa opiskeleva pari ja vietamme kolme kuukautta Etela-Amerikassa. Suunnitelmissa olisi ehtia kiertaa lapi viiden maan. Aloitimme reissumme Buenos Airesista, sielta itaan Chilen rannikolle Valparaisoon asti, Chilea ylospain, Peruun (josta varattu trekki Machu-Picchulle, Cuzcoon pitais siis ehtia 22. paiva mennessa) Boliviaan ja Brasiliaan. Lento kotiin lahtee Riosta 17. paiva tammikuuta. Liikkuminen hoituu busseilla.

Talla hetkella olemme paasseet Mendozaan asti. Eilen illalla viinitiloilla pyorailyn jalkeen vedetyn aterian mukana sisaamme paasi julma vatsapopo. Koko yon kestaneen elimiston tyhjentamisen jalkeen olemme yrittaneet taman paivan vain toipua parhaamme mukaan ja saada ruokaa pysymaan sisallamme. Toiveikkaana varasimme bussiliput huomiselle Santiagoon. Matka kestaa vain 6 tuntia, toivottavasti olemme saaneet itsemme tarpeeksi elavaan kondikseen huomiseen mennessa.

Mendozassa olemme keskittyneet relailuun hostel Oasiksen kodikkaassa ilmapiirissa. Hostellia pyorittava perhe on aivan mahtavaa. Sen lisaksi olemme pyorailleet viinitarhoilla, nauttineet grillikekkereilla rajattomasta punkkutarjoilusta, vahan kierrelleet kaupunkia ja jonkattu paikallisten kanssa puistossa :D

Buenos Airesissa painelimme paa kolmanena jalkana. Viiden paivan aikana tulivat tutuksi paikat Recoletasta San Telmoon. La Boca jai ainoana valista. Rahjaisimmaksi ja sarmikkaimmaksi mainostettu alue ei hirveasti enaa innostanut kun sarmaa kaupungissa riitti pimean tullen ihan tarpeeksi ydinkeskustan alueellakin. BAssa oli paivisin jopa hammentavan eurooppalainen fiilis. Illan tullen kaduilla kuitenkin nakyi kokonaisia perheita kerjaamassa ja lapsia nukkumassa pahvilaatikoissa.

Hostellimme sijaitsi ydinkeskustassa eraan vilkkaimmin liikennoidyn tien, 9. De Julion varrella. Ravintolasta myohaan illalla, n.23-24 aikoihin palatessamme todistimme kuinka edella kulkevalta naiselta yritettiin napata kasilaukkua. Katua reunustavien katosten alla nuokkui resuista jengia ja kun nainen kulki ohi, laahusti muutama kaveri taman luo kasi ojossa kuin zombiet. Kun nainen pudisti paataan, yritti yksi tyypeista napata kasilaukkua, nainen tempaisi laukun itselleen ja lahti juoksemaan. Rosmot eivat lahteneet peraan. Paatimme jattaa kokeilematta riittaisiko herrasmiesten pokka myos pariskunnan ahdisteluun ja suoritimme tassa vaiheessa U-kaannoksen.

BAsta 13 tunnin bussisiirtyminen Mendozaan sujui tuskattomasti. Matkustustiloiltaan enemman lentokonetta kuin linja-autoa muistuttavassa kulkupelissa matka taittui mukavasti. Lauantaina BAsta lahtiessamme myrskysi upeasti, koko alkumatka meni ihastellessa salamoivaa taivasta. Muuten onkin sitten ollut melkein taukoamatonta helletta.

Ja loppuun kuumat vinkit BAssa ja Mendozassa matkaavalle:

-Lime youth hostel BAssa on perseesta. Ala mene sinne. (Saatiin tosin 4 hengen dormi pidettya privaattihuoneena 3 yota, viimeisena yona huonekavereiksi ilmestyi kaksi israelilaistyttoa)
-Oasis Hostel Mendozassa on loistava. Mene sinne.
-Mendozassa kannattaa vuokrata pyora Mr. Hugolta. Lahtee sikamaisen halvalla. Herra on myos aarimmaisen joviaali kaveri, joka pyorareissun lopuksi tarjoilee pyoravuokraan kuuluvana ilmeisesti loppumattoman maaran viinia.

Huomenna nokka kohti Santiagoa! Paivitellaan taas kun jaksetaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti